perjantai 11. elokuuta 2017

Seuraavan puolen vuoden reissukalenteriani





Syyskuun alussa ei ollut tarkoitus lähteä mihinkään. Oli tarkoitus olla kotona, kun oli kerrankin tapahtumaviestinnästä tyhjä viikonloppu kalenterissa. Kirjoitin pitkää lehtijuttua Garmisch-Partenkirchenistä, ulkona oli huono keli ja väsytti. Fiilistelin Garmischia, fiilistelin myös haastateltavani hehkuttamaa Murnauta. Garmischin nettisivuilla juttuun faktoja tarkistaessani eksyin selaamaan majoitusvaihtoehtoja. Löytyi minun kannalta täydellisellä sijainnilla oleva pieni huoneisto 4 vuorokautta, 148 euroa. Se oli viimeinen sysäys sille, että tässä työtilanteessa harvinaisen spontaani reissu Garmischiin ja Murnauhun uusine suunnitelmineen tuli varatuksi syyskuun alkuun. Eikä varausten jälkeen enää väsyttänyt eikä kelikään näyttänyt niin huonolta…



Syyskuuhun mahtuu myös Kainuu-tutustumista, kun pääsen tutustumaan paremmin Kuhmoon. Hävettää oikein sanoa, kuinka vähän olen siellä ollut. Ylipäätään olen käynyt Kuhmossa ehkä 3 kertaa yhteensä. En ainakaan monta kertaa enempää. Nyt jos tutustuisi vaikka vaan vähän edes. Lost in Kajaani -seikkailukisaviestinnän tiimoilta tulee pari vuorokautta tiivistä luontoretkeilyä samalla, sieltähän voi löytyä itsellekin vaikka mitä uutta paikkaa. Samoin Halti Outdoor Weekendin viestintähommissa pääsee nauttimaan kainuulaisesta luonnosta ihan kunnolla viestintävälineidenkin takana.



Lokakuussa suunta on sitten Menorca, Calella, Girona ja Barcelona. Calellassa olin viime syksynä työreissulla, mutta odotan kovasti koko 12 päivän reissua. Menorca on ollut listalla pitkään, joten on mukavaa päästä katsomaan, onko saari odotusten arvoinen. Lokakuulle saattaa vielä tulla työmatka Italiaan Val Senalesiin, mutta se on vielä auki.

Marraskuussa onkin taas tutut työreissut Rovaniemelle ja Rukalle, ja jos ei muuta siellä töiden ohessa ehdi niin ainakin Rovaniemellä ehtii nauttia tutuista ravintolasuosikeista ja löytää uusiakin hyviä. Rukalla on pakko päästä Hankibaarin ruokien ääreen.



Joulukuussa on muutaman päivän reissu Sveitsin Davosiin ja samalla retkellä Saksan puolelle Konstanziin. Olen kerran ollut Konstanzissa suunnilleen samoihin aikoihin, ja tykkäsin siitä myös talvella (olen käynyt myös valoisampana aikana). Tällä kertaa varmaan muutama blogipostauskin noilta kulmilta syntyy.

Tammikuussa on pitkän viikonlopun verran Helsinki-reissua, joka kyllä kuluu etupäässä Vantaalla Hakunilan urheilupuistossa töissä, mutta kuitenkin. Sitten on myös Vaasaa, kun kisoja on Vöyrillä. Vaasa ja Vaasan seutu on yksi niistä paikoista, jota haluaisin muutenkin Suomessa nähdä enemmän. Nyt on ainakin vähän aikaa nähdä siellä jotain muuta kuin yksi hotelli ja yksi ravintola (kuten toistaiseksi ainoalla visiitillä).



Helmikuussa suunta on taas Sveitsiin, kun Gomsissa ja Kanderstegissä on nuorten MM-kisat. Vielä vähän auki työhommat tuolla, mutta aikomus ehtiä nähdä kummitätiäni Kanderstegissä, hiihtää Gomsissa ja fiilistellä tuota seutua muutenkin. Kandersteg on tuttu paikka, mutta Gomsin seutu vierasta Sveitsiä minulle vielä. 



Siinäpä sitä on tuleville kuukausille monenlaista retkeä jo nyt kalenterissa.

Elokuussa on kuitenkin vielä yksi reissu Helsinkiin ja Lahteen sekä reissu Ouluun. Blogi pysyy siis hetken kotimaisissa tunnelmissa vielä ennen Garmisch-fiilistelyjä.

Miltäs sinun reissukalenterisi näyttää lähikuukausina lähellä ja kaukana? Onko vinkkejä noihin tuleviin kohteisiini?

(tämän postauksen kaikki kuvat Garmisch-Partenkirchenistä ja lähialueilta keväältä)



torstai 10. elokuuta 2017

S-Card ja Scandic Friends – onko niistä ollut iloa?



Olin tosi pitkään vastaan mitään näitä kanta-asiakasohjelmia / -kortteja, koska en nähnyt niistä sanottavampaa hyötyä. Ostin mistä halvimmalla sain, majoituin siellä mikä budjettiin sopi jne. Sitten huomasin, että kotimaassa matkat ja työmatkat aika usein veivät tiettyihin hotelleihin




Reilu pari vuotta sitten liityin Scandic Friends-kanta-asiakasohjelmaan. Se oli ilmaista, ja heti saa muun muassa 5 euron ravintolakupongin käytettäväksi kyseisen Scandicin ravintolassa. Tasoja on neljä. Ylimmällä tasolla saa 3000 pistettä (netistä varatessa vielä 10% eli tässä tapauksessa 300 pistettä extraa) per yö ja 20 euron ravintolakupongin. Monissa majoituspaikoissa ravintola on ollut sunnuntaisin kiinni, ja koska kupongin voi käyttää vain kyseisen hotellin ravintolassa, on se jäänyt käyttämättä tai olen päätynyt nappaamaan pienestä kioskimaisesta tarjonnasta jotain mitä sillä saa (karkkia esimerkiksi ei).  

Scandicissa ylimmällä tasolla huoneissa on myös tervetuloa-lahja tullessa. Tässä hajonta on ollut melkoista. On tullut niin Mynthon -pastilleja sekä nenäliinoja kuin kosmetiikkaa, kahvia kuin pähkinöitäkin, drinkkilippuja ja terveysjuoma. Mynthoneja ja nessuja tuli Helsingin Scandic Parkissa kerran niin usein, että tuli jo mieleen, kauanko tuota tukusta ostettua varastoa mahtaa vielä olla jäljellä…Parhaasta päästä ovat olleet Löfbergsin kahvipussit (60 g), jotka on ollut helppo viedä kotiin ja joista on oikeasti ollut iloa. Vaikeaahan se varmasti on tuollaista miettiä, mutta esimerkiksi Norjassa eräs Scandic (en muista mikä niistä Oslossa) oli ratkaissut asian niin, että respassa voi valita parista vaihtoehdosta, minkä haluaa. On kyllä monesti tuo tervehdys unohtunutkin, ja vastaus palautteeseen ollut ”ai, no, voin mä sellaisen tehdä” tai ”jaa, no mepä tuodaan”.

Scandicissa palkintoöihin pääsee käsiksi alimmillaan 10 000 pisteellä, ylimmillään 50 000 pisteellä. Joissain tapauksissa pistevelotusten logiikkaa on vaikea ymmärtää. Pidän esimerkiksi Lahden Scandicia huomattavasti Rovaniemen Scandicia parempana niin hotellin kuin aamupalan/palveluiden osalta, mutta silti Lahden hotelliin pisteveloitus on 10 000, Rovaniemelle 25 000. Lahden hotellin osalta palkintoyö tuntuukin hinta-laatusuhteeltaan parhaalta ja siellä olen työmatkoillani sitä hyödyntänytkin.

Kiva lisä on, että Scandicilla saa lisäksi myös Finnair Plus -pisteitä yöpymisistä.


S-Cardin kätevä ateriaetu ja monipuolinen palkintoyövalikoima

S-Card on minulle uudempi tuttavuus. En oikein muista, miksi sen ostin. En ole ollut mikään S-Etukortti-ihminen, mutta silti tilasin S-Cardin 25 eurolla. Tasoja on kaksi, perus ja premium. Systeemi on monella tavoin sekavampi kuin Scandicissa, enkä varmaan ole vielä ihan sisällä tuossa. Joka tapauksessa olen jo ollut parissa hotellissa, missä esimerkiksi kuntosalille eli läheiselle Fressille pääsee vain S-Cardilla ja joissain tapauksissa sekin maksaa (esimerkiksi Lahdessa 8 euroa). S-Cardin isoin plussa minulle toistaiseksi on ollut, että yöpymisistä tuleva 12 euron ateriaetu ei ole hotelli- eikä edes yöpymiskohtainen, vaan ne erääntyvät vasta puolen vuoden päästä (näin tulkitsin omasta voimassa -ilmoituksesta). 

Perustasolla majoituksista saa lisäksi 2 prosenttia ”tilille” pisteinä, joita sitten voi käyttää palkintoöiksi niin Sokos-hotelleissa kuin Suomen Radisson Blu -hotelleissakin. Sokos Hotelleiden palkintoöihin tarvittava pistemäärä on Solo- ja Break-hotellien palkintoyön hinta on 65€ ja Original-hotellien 34€. Radisson Blu Hotellien palkintoyön hinta on 34€ (Tampereella Radisson Blu Grand Hotel Tammer ja Helsingissä Radisson Blu Aleksanteri, Radisson Blu Royal ja Radisson Blu Plaza 65€). En ole vielä päässyt käyttämään, sillä pistesaldoni on vielä vähäinen. S-Cardilla tuntuu olevan paljon hotellikohtaisia etuja, mutta on jäänyt toistaiseksi fiilis, että pitäisi itse olla aktiivisempi kyselemään ja hyödyntämään niitä, kukaan ei niitä ole toistaiseksi varausvaiheessa eikä respassa asioidessani kertonut. S-Cardissa miellyttää myös mahdollisuus käyttää palkintoöitä myös Radisson Blun hotelleissa sekä kerryttää pisteitä myös ravintoloissa.

Niin, onko näistä sitten ollut iloa? No, enimmäkseen on. Silti ne eivät suoraan määritä majoituspaikkavalintaani edes työmatkoilla, sen määrittää hinta ja sijainti (tai majoituksen minulle hoitava muu taho). Olen kuitenkin ollut tyytyväinen siihen, mitä kortit ovat tarjonneet.

Minkälaisia kokemuksia sinulla näistä ”kotimaisista” hotellikantisohjelmista on? Oletko kokenut hyötyväsi? Oisko vielä joku kortti, jota minulle suosittelisit?